Tyylikkaasti siita sitten kurvattiin hotellin kautta hakemaan rinkat ja sitten laheiseen ostoskeskukseen ostamaan tarvikkeita. Kaupassa vierahti lahemmas nelja tuntia ja kun tultiin takaisin autolle, niin, tadaa! olin jattanut valot paalle ja sen seurauksena auton akku tyhja! No, soitto vuokraamoon, pieni valkoinen valhe, etta ei tietoa miksei auto kaynnisty ja kaverit tulivat vaihtamaan autoon uuden akun ilman mitaan lisakustannusta. Kaikkien episodien jalkeen paastiin matkaan ja otettiin suunta Melbournen keskustaan jossa nahtiin Pinjan joukkuekaveri, Sanna, ja hanen poikaystavansa, Antti, jotka ovat olleet ausseissa tyonhakureissulla Working Holiday -viisumilla.
Vietiin auto parkkihalliin about kello 16.00 ja siita porukalla syomaan Roof Top bar & cinema nimiseen baariin (ja elokuvateatteriin. Kylla. Ne muuttivat joka ilta kattoterassin elokuva"teatteriksi" ja nayttivat isolta screenilta elokuvia ja siina samalla pystyi nauttimaan cocktaileista.) seka nauttimaan parit paikalliset huurteiset. Tosin meikalainen imi Coca Cola Zeroa, silla idea oli lahtea viela illalla ajamaan kohti Great Ocean Roadia. Jossain kohtaa keksittiin, etta siirretaan auto halvemmille parkkialueille ja kun mentiin parkkihalliin maksamaan parkkimaksua niin huomattiin, etta "hittolainen!" parkkimaksu koko lauantai - sunnuntai valisen yon on vaan AUD 18 kun normaalisti se on AUD 7 per tunti. Eli mehan jaadaan parkkihalliin yoksi! Ei muuta kuin ravintolaan syomaan illallista ja lahdetaan vasta aamulla liikenteeseen peruspuliukkona parkkihallista!
 |
| Meidan koti seuraavan vajaan kuukauden verran |
 |
| Meidan koti seuraavan vajaan kuukauden verran |
Aamu kun tuli, ja saatiin auto ulos parkkihallista, niin kaytiin viela akkia Sannalla ja Antilla suihkussa ennen ajomatkaa. Matkasuunnitelmissa oli siis lahtea Melbournesta, ajaa Great Ocean Road, kiertaa Coonawarran viinitiloja, ajaa Adelaide Hillsiin, kiertaa sen alueen viinitiloja, ajaa Barossaan, kiertaa sen alueen viinitiloja, koukata Eden Valleyn kautta, kiertaa sen alueen viinitiloja, ja ottaa suunta kohti Airlie Beachia jonne olisi matkaa Barossasta yli 2 800 km ja Melbournesta yhteensa noin 4 300 km. Raju plajays tiedossa.
Viimein kun paastiin itse Great Ocean Roadilla, niin ymmarsi, etta onhan se kaikki sen hehkutuksen arvoinen. Upeaa ajettavaahan se on! Nahtiin kenguruja, koalia seka kakaduja ja nautittiin yleisesta fiiliksesta. Kaunista maisemaa ja surffielamaa kerrakseen! Uusi vuosi vaihtui keskella ei mitaan olevalla metsan vierustalla olevalla "kentalla", jossa katsottiin kirkasta tahtitaivasta ja juotiin Melbournen lentokentalta ostettua Veuve Clicquet -shampanjaa.
Muutaman paivan Great Ocean Roadin ajelun ja erikoisissa pusikoissa nukkumisten (mm. Old Great Ocean roadilta loydettiin todella pusikkoinen maki jonne peruutin auton. Paikka oli niin syrjassa, etta jos sinne joku hulluuksissaan olisi eksynyt, niin meille olisi voinut teha vaikka mita eika hetkeen olisi loytynyt. Taman yopymisen jalkeen paatettiin nukkua vahan "loytyvimmissa" paikoissa) jalkeen saavuttiin aamuisella Penolan kylaan joka on Coonawarran viinialueen "keskus". Siina perustankkausten, turisti-infossa ihmettelyn ja retkituolien ostamisen jalkeen paatettiin ryhtya hommiin! Ihanassa auringonpaisteessa, viinitilojen keskella tuli kierrettya viinitiloja ja maisteltua erilaisia viineja. Mukavaksi homman teki viela se, etta kaikki viinitastingit olivat ilmaisia. Siina sitten tehtiin nopea tikun veto, etta kumpi "nauttii" ja kumpi on seuraavana paivana kuskina. Kuskin arpa osui mulle mutta se tiesi sita, etta seuraava maisteluosio olisi mulla. Paatettiin vuorotella reiluuden nimissa :)
 |
| Iloinen maistelija! |
Coonawarran jalkeen Adelaide Hills ja Barossa noudatti samaa kaavaa. Mieletonta ymparistoa, upeita viinitiloja ja aivan uskomatonta paikallista ruokaa. Kaytiin suklaatehtaassa hakemassa suklaata, teurastomolta lihaa, pikku leipurilta leipaa, juustolasta juustoa, siideria pienesta panimosta seka paikalliselta torilta aamupalaa. Huh! Taalla voisi helposti asua - ja lihoa! Muutamia paikkoja joista haettiin herkkua olivat Beerenberg Farm (ylivoimaisia kastikkeita mm. Garlic ja BBQ -soosi. Paikassa pystyi myos poimimaan mansikoita), Udder Delights (juustotaivas vol. 1), Melba's Chocolates (nimikin kertoo), Woodside Cheese Wrights (juustotaivas vol. 2), Barossa Valley Cheese Company (juustotaivas vol. 3 mm. triple creamy brie), Barossa Valley Brewing, Schulz Butcher (alyttomia leikkeleita ja makkaroita! Olivat voittaneet Australian paras pekoni -kilpailun vuosina 2011 ja 2012. Valitettavasti ei ostettu rajoitettujen sailytystilojen takia, joten se jai testaamatta), Maggie Beer (mm. päärynä siideri) ja lauantainen Barossa Farmers Market (paikan paalla tehdyt päärynä-manteli leipä ja juusto-tomaatti toast sekä "intialainen" muffinsi. Ai etta!)
 |
| Barossa Farmers Market |
Viinitilat vaihtelivat todella pienista "harrastus"tiloista ison luokan viinitarhoihin. Upeaa oli jutella viinin tekijoiden ja omistajien kanssa niiden tarhoista ja tiluksista. Mieleen painuvia jutusteluja oli muun muassa Proterolla jossa omistaja kertoi tarinaa siita kuinka hanen miehensa oli eraana paivana tullut kotiin ja kertonut hassanneensa kaikki rahat tilaan! Oli kuulemma ero lahella :) Siella kuitenkin iloisesti tekivat viinia ja sain tiskinalta, todella kuivaa, siideria 2 x 0,75 litraa. Viela en uskaltanut maistaa :) Fernfield Winesin taas oli nuori pariskunta ostanut kaksi kuukautta sitten. Olivat paattaneet siirtya kaivosmaailmasta viinimaailmaan. Siella nekin iloisesti pyoritti tilaansa ja maistatti, vahan kompelosti tosin, viiniaan. Ei ehka viinimaailma ollut viela taysin sisaistynyt. Mutta se annettakoon anteeksi. Kokonaisuudessa kaikki oli valilla alytonta jopa. Rahaa paloi kun tuli ostettua viinia ja siideria eri tiloilta mutta onpahan sitten kotona jotain mita muistella jos sinne asti saastyvat.
 |
| Erikois"asiantuntija" |
Loppujen lopuksin kun startattiin auto kohti itaa, oli plakkarissa 56 viinitilan tuttavuudet ja takana lahemmas 400 lasia viinia per naama. Tasta olisi hyva jatkaa kun paastaisiin Hunter Valleyyn, Uuteen Seelantiin ja Jenkkeihin. Erikoista, etta vaikka en viinista tieda sen ihmeellisemmin, omasta mielestani ainakaan, niin nyt on jo kayty Argentiinan, Etela Afrikan seka Australian viinitiloja. Reissu kun saadaan paatokseen niin on ihmetelty viela muutama muukin viini ja tutustuttua niita valmistavien filosofeihin.
Lista nautituista viinitiloista:
Balvanes Of Coonawarra
Majella Wines
Wynns Coonawarra Estate
Redman Wines
Katnook Estate
Patrick of Coonawarra
Coonawarra Wine Gallery
Parker Coonawarra Estate
Barristers Block And Poetic Justice Wines
Bird In Hand
Hahndorf Hills Winery
Nepenthe
Shaw & Smith
Johnston Winery
Protero Wines
Kersbrook Hill Winery
Lindfold Road Wines
Malcom Creek
McGuigan Barossa Estate
Jacob's Creek
Peter Lehman
Rolf Binder
Chateau Dorrien
Yelland & Papps
Hobbs of the Barossa Ranges
John Duval Wines
Massena
Schwarz Wine Company
Sons of Eden
Spinifex
Teusner Wines
Saltram
Penfolds
Kaesler
Elderton
Torbreck
Greenock Creek Wines
Hentley Farm Wines
Two Hands Wines
Tscharke
Seppeltsfield Wines
Chateau Tamunda
Turkey Flat Vineyards
Lambert Estate
Yalumba
Fernfield Wines
Henschke
Torzi Matthews
Poonawatta Estate
Irvine Wines
Heathvale
Forbes & Forbes
Eden Valley Wines
Radford
Eden Hall
Wolf Blass
Bonuksena paastiin maistelemaan viela McLaren Valen ja Clare Valleyn viineja. Ei haitannut.
2 800 kilometria taittui yllattavan helposti. Ajettiin noin kolmen tunnin ajovuoroja ja 2,5 ajopaivan jalkeen oltiinkin jo Airlie Beachissa. Toisen paivan 1 280 kilometrin ajoplajays helpotti asiaa mukavasti. Matka oli kylla mielenkiintoinen. Pienen pienta kylaa, erikoista bensa-asemaa ja loputtoman tasaista maaseutua joka paikassa. Nopeusrajoitus 100/110 km/h alueilla, joka muistuttaa perunapeltoo, en ymmarra miten paikalliset uskaltaa ajaa sellasilla teilla tollasilla nopeuksilla. Rekat jatkuvasti takapuskurissa ja joutui muutenkin kokoajan paastamaan takaatulevia ohitse. Tiensivuissa oli myos kuolleita kenguruita kokoajan. Mm. viimeiset kilometrit toisen ajopaivan illalla joutui ajamaan 60 km/h (110 km/h alueella) kun kengurut hyppivat jatkuvasti tielle, ja melkein ajettiinkin kahden paalle. Onneksi sain vaistettya ja/tai kengurut pompittua parempiin suuntiin.
 |
| On the Road Again -Willie Nelson |
 |
| Tie"Keittio" |
 |
| Parempi tiekeittionurkkaus. Naita onneksi on Australiassa paljon! Eli sahkogrilleja puistoissa ja picnic paikoilla. Joissain tilanteissa viela suihkujen ja vessojen laheisyydessa. |
Airlie Beachille kun paastiin, ja vaikka aurinko oli ja painunut horisonttiin, niin fiilis oli kylla erikoinen! Paikka ei ole juuri muuttunut sitten kuuden vuoden, jolloin olin taalla viimeksi. Hassua. Siina hikisen nihkeina mentiin mun entiseen tyopaikkaan Beaches:iin suihkuun kun tiesin eraan jemmasuihkun truckereille. Pikkureppuun suihkukamat pakattuina kaveltiin muina miehina mestoille eika kukaan ihmetellyt mitaan. Lampiman suihkun kautta suunnattiin eraalle todella pimealle parkkipaikalle yopymaan. Toisena paivana varattin aktiviteetit suurelle valliriutalle ja Whitehaven beachille. Suurella valliriutalla snorklattiin, ihmeteliin riuttaa puoliupoksissa olevalla sukellusveneella ja nautittiin auringosta. Sukeltamaan en mennyt silla olin sukeltamassa taalla viimeksi enka halunnut kayttaa siihen nyt ylimaaraista rahaa. Varsinkaan kun snorklatessa nakee taysin samat asiat. Pinja bookkasi itselleen viela 10 minuutin ja AUD 125 helikopterilennon Heart-reefille. Siina kun Pinjan lahtoaika laheni, meilta tultiin kysymaan, etta halutaanko lentaa kopterilla takaisin Hamiltonin saarelle ja ottaa sielta vene Airlieen yhteensa AUD 200 per naama (normaalisti AUD 399 per hlo). Nopeilla mietinnoilla paattetiin vaihtaa 2,5 tunnin venematka 35 minuutin kopterilentoon jossa nakisi Heart-reefin, Whitsundayn saaret seka Whitehaven beachin ilmasta. Kaikki tama viela selostettuna. Ei paha. Todellista reppureissaamista! :D Samaisena aamuna saatiin sitten myos laittomasta leiriytymisesta AUD 220 sakot. Tulipahan paivalle hintaa ainakin ja samalla paatos, etta siirrytaan leirinta-aluille.
 |
| Ohjaamossa |
 |
| "Maverick" |
 |
| Great Barrier Reef |
 |
| Heart Reef |
 |
| Great Barrier Reef |
 |
| Whitehaven Beach |
 |
| Whitehaven Beach |
Perjantaina piti menna purjeveneella Whitehaven beachille mutta saa oli niin myrkyisa, etta meille annettiin mahdollisuus ottaa rahat takaisin. Otettiin, silla ei veneella / rannalla ole kiva olla rajussa bofoorissa ja vesisateessa. Asia ei harmittanut silla nahtiimpahan ranta ainakin upeasti ilmasta kasin. Ja meikalainen paasi ko. rannalle viimeksi vuonna 2007, ja vaikka ranta onkin yksi luonnon ihmeista, niin ranta on aina ranta.
Sunnuntaina onkin taas siirryttava tien paalle ja suunnattava kohti etelaa. 20. paivan auton palautus siintaa edessa ja sita ennen on viela nahtavaa. Seuraavaksi on vuorossa Fraser Island!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti