Pikainen katsaus muutasta viikkosta ...

Koska Koh Taolla netti maksaa maltaita eli noin 3,5 e / tunti niin paivitan blogin paremmin seuraavan kerran vasta kun olen paikassa jossa se on huomattavasti edullisempaa.

Olen koonnut alle mita on tapahtunut noin yleensa :)

Paksesta suunnattiin suoraan Vientianen kautta Vang Viengiin (alla kuvaa) joka osoittautui fiaskoksi. Tai voisi sanoa paremminkin, etta jotkut tykkaa toiset ei .. dr. pepper u. s. a. .. no joo :P anyway, alueen luonto oli aivan mielettoman makee mutta VV:ssa on asukkaita joitain tuhansia ja lansimaalaisia aivan moninkertainen maara. Varsinkin n. 20 vuotiaita ekaa kertaa matkassa ja kaukana kodista (eli helvetinmoista ryyppaamista ja vesirenkaalla menoa aka toobingia). Kaikki hinnat korkeella verrattuna etela-laosiin ja illan ohjelma on se, etta valitaan ravintola jossa pyorii mieleista ohjelmaa jota sitten katsotaan nauramatta (tai nain ne muut teki :P)

Me kuitenkin kaytiin yhtena paivana katsomassa kaksi luolaa ja mentiin kajakilla hieman yli 13 km .. se oli kivaa! Toinen niista luolista oli nimeltaa "Vesi luola" (kuva alla) jonne kumirenkaalla sisaan, lamput paassa ja shortsit jalassa. Pimeeta ja jannaa. Jossain kohtaa keskella luolaa pysahdyttiin ja uiskenneltiin luonnon muodostamassa altaassa. Vesi oli kylmahkoa mutta paikoitellen siella oli sellaisia pienia kuumia lahteita joista tuli lamminta vetta.

Muutaman paivan VV:ssa olon jalkeen teki mieli paasta pois ja otettiin bussi Vientianeen ja sielta suoraan yobussilla Bangkokiin jossa yhden paivan chillailun ja puhelimen hukkaamisen (pirulainen meni lipsahtamaan taskusta taksin takapenkille ja huomasin sen taas vasta kun taksi oli jo kaukana) jalkeen otettiin yobussi Chumpohniin josta taas aamulaivalla Koh Taolle :) johon tykastyin heti (vesi n. 30 asteista ja ilma hieman lampimampaa).

Paivat taalla on kulunut rannalla ollessa, PADI Open Water -sukelluskurssin parissa (joka on nyt suoritettu) ja yleisesti rentoutuessa. 10.2. alkaa matka kohti Myanmaria ja Burma Banksin sukelluskohteita (M3) seka PADI Advanced Open water kurssia.

Pakse, Si Phan Don (Don Khon), Pakse 9.1. - 14.1.

Tiistai paiva menikin puhtaasti energiaa keratessa ja elokuvia katsellessa (ylakuvassa kuvaa Paksesta). Kavin Tuomon ja Markon kanssa Mekongin rannalla kelluvass ravintolassa fiilistelemassa ajasta ja paikasta riippumattomuutta. Ah, on se kivaa kun ei ole kiire minnee! :P

Keskiviikkona alkoi matka Heikin, Tuomon ja Markon kanssa kohti Si Phan Don:ia aka 4000 islands eli etela-laosin ja kambotsan rajalla on saaristo jossa aika pysahtyy, maisemat ovat kauniita ja sivistyksesta ei ole tietoakaan. Tai jos sijoittuu Don Khongille/Done Detille niin saa nauttia internetaikakauden huumasta (60 000 kip:ia / tunti eli 6 $ / tunti eli aivan helvetisti!) aggregaatin huutaessa taustalla. Mutta tallaisiin humputuksiin emme halunneet vaan suuntasimme (hetkellisen neuvottelun jalkeen, silla venemiehemme ei olisi halunnut lahtea heittamaan sinne mutta raha avaa portit) yhden saaren pidemmalle, Don Khonille. Taalla lankkareita ei ole laheskaan niin paljon kuin kahdella aikaisemmalla saarella ja meno on sen mukaista. Kanoja, porsaita, ankkoja, lehmia, vesipuhveleita, koiria ja kissoja tepastelee ympariinsa samalla kun itse joutuu stressaavasti pohtimaan riippumatossa (kuvassa alla) potkotellen, kaannanko paata nyt vai kohta?! Sahkon tuomasta huumasta sai nauttia klo 1800 - 2200 valisena aikana jolloin bungalowiemme omistajat vaivautuivat kaynnistamaan aggregaattinsa. Sen piskuisen valon haipyessa yon pimeyteen avautui uskomattoman kaunis ja ajatuksen pysayttava tahtitaivas ilman valosaasteen hairintaa. (Ylakuvassa on muutama itikka sen ainokaisen valon ymparilla)





Torstaina vuokrasin polkupyorat Tuomon ja Markon kanssa silla valin kun Heikki jai nukkumaan/chillamaan bungaloweille. Lahdimme polkemaan Don Khonin pienia hiekkateita kun eteemme ilmestyi Li Phi vesiputous jonka voimakkaat kuohut pisti miettimaan syntyja syvia. Vajaan tunnin pohtimisen jalkeen jatkoimme matkaa ja paadyimme eraalle hiekkarannalle (ylla kuvaa polusta rannalle) jossa tuli naureskeltua, katetun teltan alla, kolmelle suomalaiselle jotka seisoivat hiekkarannalla taysin valkoisina ja olutpullot kadessa klo 12. Takaan, etta ne jatkat palo ja ne palo pahasti kun yksi pojista "hieman" punoitti :P .. No, mita pienena oppii sen vanhana muistaa.



Hetken telttafiilistelyn jalkeen huomasimme, etta eras mies kuljettaa "Edeang Cave"lle ja kun kukaan ei paikasta tiennyt (ei loyry netistakaan nain jalkikateen) ostettiin sika sakissa ja hypattiin kyytiin. Matka oli uskomaton, kuin olisi hypannyt suoraan johonkin luontodokumenttiin. 40 minuutin venematkan, Kambotsan ja Laosin rajan tuntumassa (vasemman puoleisessa kuvassa vasemman laidan ranta on kambotsaa ja oikean laidan laosia), aikana joutui monesti toteamaan kuinka maisemat ja luonto kavi vain kauniimmaksi ja kauniimmaksi. Kun paasimme perille "luolaan" saimme todeta, etta mitaan luolaa ei ole vaan mies tarkoitti aluetta jossa oli paljon isoja koskia (ala kuvissa), putouksia ja koskemattomia rantoja (oikeassa kuvassa ylla). Aika kului nopeasti kaikkea sita paljoutta ja komeutta ihmetellessa ja suuntasimme takaisin iltapaivasta nalan kurniessa. Maittavan ruuan jalkeen ilta kului mukavasti riippumatossa, suitsukkeiden palaessa ja Tuomon Ipodia kuunnellessa olemattomista kaiuttimista.






Perjantaina lahdettiin pyorilla koko jengi Done Detille (kuvissa ylla) kiertelemaan ja katselemaan toisen saaren elamaa. Done Detin ja Don Khonin yhdistaa vanha ranskalainen rautatiesilta jonka avulla ohitettiin Mekongin pahat kosket. Tavara purettiin Don Khonin etelakarjessa ja kuljetettiin junalla Done Detin pohjoisrannalla jossa laiva lastattiin. Done Det oli mukava mutta lansimaalaisempi. Perusturisteja huomattavasti enemman. Polkupyora keikan jalkeen suuntasimme takaisin bungaloweille jonne Marko ja Heikki jaivat chillaamaan kun taas lahdin Tuomon kanssa etsimaan luonnon uima-allasta, jonka olisi pitanyt olla muutaman kilometrin paassa mutta jota ei ollutkaan. Pettymys unohtui nopeasti silla pyoraretki kokonaisuudessaan oli mieleton. Tuli poljettua pienen pienia hiekkapolkuja keskella bamburyteikkoa ja -metsaa seka ihastellessa saaren maalaismaisemaa. Loysimme bamburyteikon keskelta sillan jonka toisella puolella kyltin mukaan olisi vaikka mita, aina jazz-baarista hiekkarantoihin. Jatkoimme matkaa kivikkoisessa ryteikossa ja jouduimme toteamaan ylitse paasemattomien kallioiden ja kosken kohdalla, etta siella ei todellakaan ole mitaan! (viela) Poljimme takaisin ja otimme tielta viela pienemman ja piilossa olevan polun ja poljimme sita hetken aikaa kunnes joutu vetaseen lukkojarrutuksen kun vesipuhveli tuijotti tiella (vasen kuva alhaalla). Siina pohdittiin, etta miten elikko saadaan pois tielta kun se tajusi itse vaistya ja paineli bambukkoon tohkeissaan. Tuntien jalkeen palattiin takaisin bungaloweille ja syomaan. Ilta meni samalla tavalla kuin edellinenkin.



Lauantaina herattiin Tuomon kanssa klo 0600 katsomaan harvinaisia Irrawiddy delfiineja kun muut jabat jai nukkumaan. Paikallisen ravintolan omistaja oli kertonut, etta paras aika nahda delfiinit on klo 0700 ja paatettiin sitten noudattaa mamman neuvoa ja lahtea aamusta. Poljettiin samalle rannalle josta otettiin matka "Edeaniin" ja pyydettiin venemiesta heittamaan meidat delfiineille. 20 minuutin virtausten ja pienten koskien jalkeen saavuttiin eraalle kivelle jonka paalle noustiin seisomaan ja tahystamaan delfiineja. Parin minuutin tahystamisen jalkeen venemies kiljahti ja osoitti horisonttiin. Ei tajuttu Tuomon kanssa muuta kuin, etta mies taisi nahda delfiinit ja nyt pitaisi nousta veneeseen. Kaverilla oli mieleton haukansilma silla kun ite yritin tahystella niin en nahny mittaa! Kohta oltiinkin delfiinien lahella ja ne kavi pinnalla hengittelemassa. Pahaksi onneksi kamerasta loppu akku kun rupesin ottamaan kuvia ja kuvat delfiineista jai saamatta. (Alla Antti ja Tuomo matkalla delfiineille)

Delfiiniretken jalkeen kolloteltiin loppupaiva riippumatossa, syotiin ja ihmeteltiin.

Sunnuntaina aloitettiin matka takaisin kohti Paksea. Aamupalan ja hetken riippumatto kollimisen jalkeen hypattiin pitkahantaveneeseen ja kohti mannerta ja kylaa josta paikallisbussi lahtisi (alakuva). Paikallisbussi tosin oli lava-auto eika mikaan perus bussi mutta kylla kolme tuntia lavalla menee helposti :) Pakseen paastyamme jatkoimme chillaamista. Syomisen ja Mekongin rannassa katsotun auringon laskun jalkeen painuttiin huoneeseen katsomaan Star Wars episodi 5: The Empire Strike Back (IMDB:n linkki).

Ban Pet, Khon Kaen, Ubon Ratchathami, Pakse 1.1. - 8.7.

Uuden vuoden paiva otettiin rennosti. Suunnattiin uuden vuoden juhlinnasta toipumisen ja heraamisen jalkeen Charoen Thani Princess hotelliin saunaan/poreammeeseen/uima-altaaseen. Ah, sita rentoumista rankan viikon jalkeen ;) Vaikka hotellin sauna oli suomalainen sauna niin hemmetin thaimaalaiset oli laittaneet eukalyptys aromia loylyveteen niin paljon, etta silmia kirveli. Seka en kasita kuinka hotellin uima-allas 25-30 asteen lammossa voi olla kylmempaa kuin Suomen jarvivesi?! Niiden on pakko jaahdyttaa sita vetta mutta minka ihmeen takia?! Anyway, muutamien tuntien altaalla kastautumisen, saunomisen ja silmien pesun seka mukavan lampoisen poreammeen jalkeen mentiin hotellin kahden tunnin thai-hierontaan. Paikka ei voinut ollut mikaan ammattimesta silla jokainen meista sai oman huoneen (yleensa thai hieronnassa ollaan samassa huoneessa), tv:t paalle ja hierottavaksi. Hieronta oli ihan ok kunnes mun hieroja paatti menna vessaan kesken hieronnan ja se wc oli siina huoneen hierontapaikan valittomassa laheisyydessa. Ainoastaan mun ja sen valissa oli n. 1,2 metria korkea seina?! Kivaa oli siina sitten katsella telkasta komediaa, jalat kipeena (mamma rusensi tosissaan koko painollaan mun jalkoja) ja kuunnella toisen luovuutta :) Muutaman tunnin rusentelun jalkeen otettiin suunta Pizza Unoon iltapalalle ja nukkumaan silla tiistaina olisi ollut tarkoitus menna noin 50 km:n paassa sijaitsevaan King Cobra Villageen ja eraan Howardin Beachresortille keskella ei mitaan. Harmiksemme Jarille tuli flunssa (ei kannata uida kylmassa, saunoa ja ajaa mopolla kotiin pelkat flipflopit jalassa:)) eika paasty ko. paikkoihin. Tiistai meni rennosti. Nukuttiin pitkaan ja illalla mentiin porukalla Jarin anoppillaan grillaamaan uskomattoman kokosia katkarapuja ja kalaa. Hyvaa oli! (kuvissa alla Antti, Khuan ja Khuanin veljenpoika On.)



Keskiviikko- ja torstaipaivat meni viela enemman rennosti. Nukuttiin viela pidempaan seka oltiin ja ihmeteltiin. Keskiviikkona ajeltiin Jarin ja Khuanin "maille" jossa ihmeteltiin kanoja ja riisipeltoja. Pelloilta pystyi myos saamaan rapuja ja valkoisia rottia jotka kuulemma on maukasta syotavaa grillattuna. Paikka oli kuitenkin kaunista Thai maaseutua (kuvissa alla). Maaseudulta piti lahtea takaisin kohti Ban Petia mutta Khuan ehdottikin, etta kavisimme katsomassa "house under tree":ta. Ehdotus oli hyva ja sinne lahdettiinkin mutta tuli matkalla mietittya, etta siella on salettiin vaan talo puun alla ja sita kummastellaan. Onneksi olin vaarassa ja eteemme yli 10 km ajomatkan jalkeen avautui kaunis pienilla putouksilla ja kasvillisuudella varustettu ravintola/yopaikka. Syotiin hyvat ruuat jarven rannalla ja samalla selvisi, etta Khuan tarkoittikin "house under tree":lla "house in tree":ta eli siella pystyi yopymaan puuhun rakennetuissa majapaikoissa. Torstaina kaytiin uudestaan saunassa ja poreammeessa.



Perjantaina oli Khuanin syntymapaivat, joiden juhlinta alkoi meidan osalta klo 12. Khuan joutu olemaan toissa Unossa mutta istuttiin sitten siella kokoaika niin sekin tavallaan paasi osalliseksi ;) Juhlinta jatkui yomyohaan ja klo 0200 otin Heikin kanssa suunnan laheiseen hotelliin (oltiin paatetty, etta ollaan perjantai-lauantai valinen yo hotellissa silla lauantaina olisi tarkoitus lahtea kohti Ubon Ratchathania (toinen linkki) ja eika viittitty hairita Jaria heittaa meita aamusta kohti Khon Kaenia) ja paadyttiin, hetken palloilun jalkeen, Sofiteliin (alueen hienoin hotelli) ja oltiin siella yo.



Lauantaina herkullisen aamiaisen jalkeen mentiin klo 12:sta Unoon ottamaan mukaan Marko ja Tuomo. Paastiin lahtemaan Unosta vasta about klo 14 ja bussiasemalla jouduttiin venailemaan
aina klo 1500 asti. Bussimatka oli perus viiden tunnin bussimatka. Perilla Ubon Ratchathanissa oli jarjettoman kylma! Kiskurimaisten taksikuljettajien takia lahdettiin kavelemaan 7 km matkaa kohti keskustaa. Hyytavan kavelyn jalkeen loydettiin ihan perus yopaikka jonnee paatettiin jaada. Kaytiin viela ihmettelemassa Ubonin iltaa vain todetaksemme, etta siella ei ollut mitaan elamaa pois lukien muutamia autoja ja ohi singahtavia mopoja.

Sunnuntai aamuna lahdettiin 0930 bussilla kohti Laosia ja Paksea. Muutaman tunnin jalkeen paastiin Chong Mekin (Thaimaan puolella) raja-asemalle jossa sai todeta taas, etta jos haluaa ostaa Laosin viisumin rajalta niin kylla suomalaisena on heleppoo!! Suomalainen maksaa viisumista 30 USD, ruotsalainen 31 USD ja muiden pohjoismaiden kansalaisuudet 35 USD. On se vaan mahtavaa! :) (tosin meikalaiset osti jo viisumin Ho Chi Minh citysta 50 USDlla! :D) Laosin puolella sai ihmetella oikeanpuoleista liikennetta kun oli jo tottunut vasemman puoleiseen liikenteeseen. Ah, on niista ranskalaisista jotain hyotya (kai). Laosin maasto yleisesti oli samanlaista kuin Thaimaassa ja Kambotsassa. Tosin talot nayttivat samoilta ja olivat tolpilla kuten kambotsassa mutta ihmiset melkein puhuvat samaa kuin Thaimaassa ja aakkosto nayttaa samalta mutta ne on erilaiset kuitenkin :) .. Pakse, 60 000:lla asukkaallaan, on pikkuinen ja mukava etela-laosin kaupunki joka yhdistaa etelan liikenteen pohjoiseen menijoilla. Ihmiset on ystavallisia ja chillaajia. Kenellakaan ei tunnu olevan kiire minneen! Kierrettiin Tuomon kanssa Paksen katuja, Mekong jokea ihmetellen ja yleista elaman tyylia omaksuen. Heikki ja Marko nukkuivat silla valin. Kaytiin iltasella viela syomassa "tulista" intialaista ruokaa. En kasita miten se annos oli "veery spicy" vaikka sietokyky ei kovin kummonen ole. Syomingin jalkeen vuokrattiin auto nelistaan maanantaille silla ajateltiin lahtea Bolevan tasangolle ihmettelemaan vesiputouksia ja paikallista elamaa.

Maanantaina ylos 0700 ja auton kyytiin 0830. Ensimmaisena otettiin suunta robusta-kahvin (alla robusta papujen kuivaus) ja vihrean teen viljelystilalle jossa kummasteltiin kahvin kuivatusta ja teen kasvattamista.


Maistettiin samalla paikan omaa teetakin joka oli hyvvoo. Tilalta suunnattiin Tad Fane (alla) nimiselle putoukselle joka oli aivan mieleton! Kaksi putousta tippuu 130 metria onkaloon.

Kaunista, ei voi muuta sanoa. Tad Fanen jalkeen suunnattiin laheiselle Tad Gniangin (alla ja Antti Gniangin lahella olevan luolan suulla) putoukselle jossa olisi pystynyt uimaankin (jos olisi tajunnut ottaa uimahousut mukaan). Vesi oli kylla viileaa mutta uitavaa. Putous oli solassa jota ymparoi viidakon vehrea kasvillisuus :)



Tad Gniangin jalkeen matkattiin kohti Tad Lo putousta mutta matkalla poikettiin eraaseen Laosilaiseen kylaan kummastelemaan kylalaisten menoa (alla toisessa kuvassa nuori tytto polttaa tupakkaa ja toisessa kuvassa seppa tekee moran tyyppista tera-asetta). Hiekkaisen ja muhkuraisen tien takana oli kyla jossa seppa tako isoa moraa ja possut juoksenteli pienten koiran pentujen kanssa ympariinsa. Kiireetonta menoa kaukana kaikesta.






Kylan kiireellisyyden jalkeen Tad Lon putous (ylla) oli rentouttavaa katseltavaa ja kuunneltavaa. Putoutksen vieressa oli eraanlaisia bungaloweja joissa olisi voinut majoittua. Muutenin putouksen laheisyydessa oli pienehko kyla jossa sitten syotiin. Ruuan ja elefanttien ihmettelyn jalkeen matkasimme paivan viimeiselle putoukselle Tad Paxuamille (alla) joka oli, jollain kierolla tavalla, miniatyyrinen Niagaran putous. Tai sellainen kuva meikalaiselle tuli :D

Thai arkipuheen alkeet

En tieda voiko noita ylla olevia kuvia suurentaa (taalla ne sai suurennettua) mutta tossa "Thai arkipuheen alkeet" -kirjassa on sellainen lause (toisessa kuvassa punaisella alleviivattu) kuin "Kipaisenko ostamaan seksivoimapillereita sata kpl vai enko?" samaisesta kirjasta loytyy myos lause "Jaakaapissani on TV" .. kylla noita lauseita arkipuheessa tarvii. Seppo Seppanen on mahtava!

Khon Kaen ja Ban Pet 23.12. - 31.12.2006

Kooste ensimmaisesta viikosta Khon Kaenissa ja Ban Petissa.

Saavuin Khon Kaeniin kuuden tunnin VIP bussissa (Matka maksoi 385 bahtia ja se sisalsi hierovat sahkolla saadettavat tuolit, ruuan ja snakseja) istumisen jalkeen klo 18.30 ja pienen odottelun jalkeen Jari kurvasi mopollaan paikalle hakemaan meika-mannea kyytiin ja kohti Khon Kaenin iltaa! Ilta meni mukavasti suomalaisomisteisessa Pizza Uno ravintolassa. Tilasin vaihteluksi lihapullia ja muusia :) kun kerran oli siihen mahdollisuus ja oli se kylla hyvaa! Loppu ilta menikin Unossa istuessa, ihmisin tutustuessa (suomimusa soi ja baarissa oli pelkkia suomalaisia .. vaihteluna ihan jees mutta ei enaa toiste suomibaareihin) ja viskia maistellessa. Illalla yokerhokierroksen ja joulutervehdysvideon suunnittelun jalkeen kun suunnattiin kohti Ban Petia (kyla jossa Jari asuu vaimonsa Khuanin kanssa on noin 10-15 km paassa Khon Kaenissa) niin melkein jaadyin mopon selkaan shortseillani ja t-paidallani! Lampomittari oli tippunut lahelle 20 astetta ja sen kylla huomasi.



Jouluaatto alkoi jaatavissa merkeissa silla yo oli ollut kylma (about 15 astetta)! Joutu yolla upottautumaan syvalle moskiittoverkon ymparoimaan makuupussiin ja toivoa, etta aamun aurinko rupeasi lammittamaan. Hetken aamuisen ihmettelyn ja jaatavan suihkun jalkeen menin aurinkoon kuivatteleen ja valmistautumaan aaton puuhasteluihin. Pienen keilahallituokion jalkeen suunnattiin porukalla Pizza Unoon suomalaiselle jouluaterialle (kinkkua, laatikoita, salaattia, rosollia yms) joita tulikin innoissani ahmittua sen verran, etta joulupaiva menikin patjalla maatessa kun kroppa ei sellaista settia pystynyt kasittelemaan. Ei mikaan ihme kun on syonyt kolme kuukautta riisia ja jotain kevytta kasvis-liha yhdistelmaa.



Tiistaina ei tehty sitten mitaan! .. oltiin, ihmeteltiin, katsottin Kummeleita, pelattiin biljardia, kaytiin katsomassa Wattia (kuvassa alla), kaytiin kylan night "marketilla" ja syotiin KFC tason kanapullia (1 kpl friteerattua kanaa maksoi 1 bahtin) samalla kun Antti ihmetteli paikallisia ja paikalliset ihmetteli Anttia Ban Petin illassa tahtien loistaessa ja lentokoneiden lentaessa yli niiden laskeutuessa laheiselle lentokentalle. Ban Pet yleisesti on mukava pikku kyla jossa tulee hyvin nahtya ja osallistuttua tavalliseen thai elamaan. Banaaneja saa omista pihoista ja kanat, koirat seka muut elaimet juoksentelevat ympariinsa. Talojen seinat on melkein pelkkaa paperia vaikka ne onkin tehty tiilesta silla kaikki aanet naapurista kuulee heti aamusta. Juoksevaa vetta on mutta jos haluaa lampimaan suihkuun niin sen joutuu eka lammittamaan pihalla tulella ja sekoittaa lammin vesi paljuun. Kylalaisissa herattaa hilpeytta sekin, etta ainoat lansimaalaiset ovat mina ja Jari.





Keskiviikkona otettiin suunta Tuomon, Jarin, Jannen, Timon ja Timon tyttoystavan kanssa 50 km paassa olevalle jarven rannalle makoilemaan ja nauttimaan olosta (paikan nimi oli Pattaya 2 mutta ei siella mitaan Pattaya meininkia ollut :) eli kukaan ei huudellut "sexy man!" Kuvissa ylla). Siella oli veden paalle rakennetut tasot joissa pystyi paistattelemaan paivaa ja napostelemaan thairuokia. Sielta palattiin illan hamartyessa ja mentiin Jarin anopin luo grillailemaan Jarin ja Tuomon kanssa. Ennen anoppilaa kaytiin ostamassa kylan kaupasta viskia Khuanin veljelle, Kitisakille, silla se on kuulemma tapana ;) .. Ja oli se niista pulloista ilonen! Ja kun Jari ne tarjosi sille niin Kittisakin vaimo ei voinut ruveta valittamaan miehensa dokailua. Kittisak kavereineen grillaili (kuvassa alla) ja me ihmeteltiin silla ne eivat antaneet auttaa :) .. Syotiin mielettoman hyvaa grillattua kalaa ja chili-lime dippia seka naureskeltiin kun Kittisak kavereineen oli kannissa. Klo 22 Jarin anoppi ja Kittisak perheineen (thai perheessa vanhemmat asuu jonkun lapsensa, yleensa nuorimman, kanssa) alkoi nayttaa sellasia merkkeja, etta tekee mieli menna nukkuun, joten me lahdettiin ja mentiin Jarille katsoon Pirates of the Caribian 2:sta Jarin ja Khuanin kanssa.


Perjantaina lampiman mokkisuihkun jalkeen tuli istuttua pihalla ja katsellessa kun lehmat tallusteli Jarin mokin ohi. Illalla Heikki tuli Khon Kaeniin klo 18.30 jonka kavin hakemassa mopolla bussiasemalta Pizza Unoon. Ilta muuttui yoksi ja tuli siina muutamat viskit vedettya. Kaytiin nayttamassa uudelle tulokkaalle Khon Kaenin yokerhot ja taisi joku jollekkin jotain rahinajuomaa antaa :D Ilta paattyi kuitenkin mukavasti, ainakin joidenkin mielesta, silla Jari sai uuden television ;)

Lauantaina otettiin Jarin kanssa rennosti, kaytiin kaupassa (thai ihmiset karryineen on pahempia kuin suomalaiset mummot prismassa!) ja kateltiin Kummeleita. Heikki talla valin oli seikkailemassa eraan Jukan kanssa ja ilmeisesti jatka tykkaa sitomisesta ;) Kaveri oli niin heikossa hapessa, etta jouduttiin laittaa se laheiseen hotelliin yopyyn klo 20 ;)

Jarin naapurustossa alko jo uuden vuoden juhlat lauantaina silla jokaisella talolla/perheella oli pihoillaan koristellut poydat ja hirveet amyrit joista jokainen suolsi jotain kasittamatonta karaoke materiaalia. Siina sitten kuunneltiin hirveeta popitusta kunnes jossain vaiheessa sai unenpaasta kiinni.



Herasin sunnuntaina siihen kun Heikki soittaa ja kysyy, etta missa sita oikein ollaan. Harmittaa kun en tajunnut sanoa siina vaiheessa, etta "sa jotain eilen puhuit pattayasta ja lahdit bussiasemalle .. kai sa siella oot" :) Sovittiin kuitenkin treffiit Unoon ja siella uuden vuoden odotus alkoi klo 12. Siella sitten tulikin istuttua aina uuteen vuoteen ja hieman yli :) .. Klo 2400 kaytiin ampumassa "raketteja" jotka oli Todella ankeet! "Roomalaiset kynttilat" ei todellakaan olleet mitaan roomalaisia silla ma teen kovempia kipinoita heittelemalla kivia seinaan. Koon puolesta se antoi vaikutuksen, etta sielta olisi voinutkin tulla jotain kovaakin. Onneksi viereisen hotellin raketit pelasti fiilikset ja sai kattella komeeta ilotulitusta. Jossain vaiheessa lahdin Jarin ja Khuanin kanssa himaan kun muut jai sinne viela fiilisteleen. Heikki vietiin samaiseen hotelliin taas kun ei sita mopon kyydissa olisi uskaltanut vieda ;)