Ban Pet, Khon Kaen, Ubon Ratchathami, Pakse 1.1. - 8.7.

Uuden vuoden paiva otettiin rennosti. Suunnattiin uuden vuoden juhlinnasta toipumisen ja heraamisen jalkeen Charoen Thani Princess hotelliin saunaan/poreammeeseen/uima-altaaseen. Ah, sita rentoumista rankan viikon jalkeen ;) Vaikka hotellin sauna oli suomalainen sauna niin hemmetin thaimaalaiset oli laittaneet eukalyptys aromia loylyveteen niin paljon, etta silmia kirveli. Seka en kasita kuinka hotellin uima-allas 25-30 asteen lammossa voi olla kylmempaa kuin Suomen jarvivesi?! Niiden on pakko jaahdyttaa sita vetta mutta minka ihmeen takia?! Anyway, muutamien tuntien altaalla kastautumisen, saunomisen ja silmien pesun seka mukavan lampoisen poreammeen jalkeen mentiin hotellin kahden tunnin thai-hierontaan. Paikka ei voinut ollut mikaan ammattimesta silla jokainen meista sai oman huoneen (yleensa thai hieronnassa ollaan samassa huoneessa), tv:t paalle ja hierottavaksi. Hieronta oli ihan ok kunnes mun hieroja paatti menna vessaan kesken hieronnan ja se wc oli siina huoneen hierontapaikan valittomassa laheisyydessa. Ainoastaan mun ja sen valissa oli n. 1,2 metria korkea seina?! Kivaa oli siina sitten katsella telkasta komediaa, jalat kipeena (mamma rusensi tosissaan koko painollaan mun jalkoja) ja kuunnella toisen luovuutta :) Muutaman tunnin rusentelun jalkeen otettiin suunta Pizza Unoon iltapalalle ja nukkumaan silla tiistaina olisi ollut tarkoitus menna noin 50 km:n paassa sijaitsevaan King Cobra Villageen ja eraan Howardin Beachresortille keskella ei mitaan. Harmiksemme Jarille tuli flunssa (ei kannata uida kylmassa, saunoa ja ajaa mopolla kotiin pelkat flipflopit jalassa:)) eika paasty ko. paikkoihin. Tiistai meni rennosti. Nukuttiin pitkaan ja illalla mentiin porukalla Jarin anoppillaan grillaamaan uskomattoman kokosia katkarapuja ja kalaa. Hyvaa oli! (kuvissa alla Antti, Khuan ja Khuanin veljenpoika On.)



Keskiviikko- ja torstaipaivat meni viela enemman rennosti. Nukuttiin viela pidempaan seka oltiin ja ihmeteltiin. Keskiviikkona ajeltiin Jarin ja Khuanin "maille" jossa ihmeteltiin kanoja ja riisipeltoja. Pelloilta pystyi myos saamaan rapuja ja valkoisia rottia jotka kuulemma on maukasta syotavaa grillattuna. Paikka oli kuitenkin kaunista Thai maaseutua (kuvissa alla). Maaseudulta piti lahtea takaisin kohti Ban Petia mutta Khuan ehdottikin, etta kavisimme katsomassa "house under tree":ta. Ehdotus oli hyva ja sinne lahdettiinkin mutta tuli matkalla mietittya, etta siella on salettiin vaan talo puun alla ja sita kummastellaan. Onneksi olin vaarassa ja eteemme yli 10 km ajomatkan jalkeen avautui kaunis pienilla putouksilla ja kasvillisuudella varustettu ravintola/yopaikka. Syotiin hyvat ruuat jarven rannalla ja samalla selvisi, etta Khuan tarkoittikin "house under tree":lla "house in tree":ta eli siella pystyi yopymaan puuhun rakennetuissa majapaikoissa. Torstaina kaytiin uudestaan saunassa ja poreammeessa.



Perjantaina oli Khuanin syntymapaivat, joiden juhlinta alkoi meidan osalta klo 12. Khuan joutu olemaan toissa Unossa mutta istuttiin sitten siella kokoaika niin sekin tavallaan paasi osalliseksi ;) Juhlinta jatkui yomyohaan ja klo 0200 otin Heikin kanssa suunnan laheiseen hotelliin (oltiin paatetty, etta ollaan perjantai-lauantai valinen yo hotellissa silla lauantaina olisi tarkoitus lahtea kohti Ubon Ratchathania (toinen linkki) ja eika viittitty hairita Jaria heittaa meita aamusta kohti Khon Kaenia) ja paadyttiin, hetken palloilun jalkeen, Sofiteliin (alueen hienoin hotelli) ja oltiin siella yo.



Lauantaina herkullisen aamiaisen jalkeen mentiin klo 12:sta Unoon ottamaan mukaan Marko ja Tuomo. Paastiin lahtemaan Unosta vasta about klo 14 ja bussiasemalla jouduttiin venailemaan
aina klo 1500 asti. Bussimatka oli perus viiden tunnin bussimatka. Perilla Ubon Ratchathanissa oli jarjettoman kylma! Kiskurimaisten taksikuljettajien takia lahdettiin kavelemaan 7 km matkaa kohti keskustaa. Hyytavan kavelyn jalkeen loydettiin ihan perus yopaikka jonnee paatettiin jaada. Kaytiin viela ihmettelemassa Ubonin iltaa vain todetaksemme, etta siella ei ollut mitaan elamaa pois lukien muutamia autoja ja ohi singahtavia mopoja.

Sunnuntai aamuna lahdettiin 0930 bussilla kohti Laosia ja Paksea. Muutaman tunnin jalkeen paastiin Chong Mekin (Thaimaan puolella) raja-asemalle jossa sai todeta taas, etta jos haluaa ostaa Laosin viisumin rajalta niin kylla suomalaisena on heleppoo!! Suomalainen maksaa viisumista 30 USD, ruotsalainen 31 USD ja muiden pohjoismaiden kansalaisuudet 35 USD. On se vaan mahtavaa! :) (tosin meikalaiset osti jo viisumin Ho Chi Minh citysta 50 USDlla! :D) Laosin puolella sai ihmetella oikeanpuoleista liikennetta kun oli jo tottunut vasemman puoleiseen liikenteeseen. Ah, on niista ranskalaisista jotain hyotya (kai). Laosin maasto yleisesti oli samanlaista kuin Thaimaassa ja Kambotsassa. Tosin talot nayttivat samoilta ja olivat tolpilla kuten kambotsassa mutta ihmiset melkein puhuvat samaa kuin Thaimaassa ja aakkosto nayttaa samalta mutta ne on erilaiset kuitenkin :) .. Pakse, 60 000:lla asukkaallaan, on pikkuinen ja mukava etela-laosin kaupunki joka yhdistaa etelan liikenteen pohjoiseen menijoilla. Ihmiset on ystavallisia ja chillaajia. Kenellakaan ei tunnu olevan kiire minneen! Kierrettiin Tuomon kanssa Paksen katuja, Mekong jokea ihmetellen ja yleista elaman tyylia omaksuen. Heikki ja Marko nukkuivat silla valin. Kaytiin iltasella viela syomassa "tulista" intialaista ruokaa. En kasita miten se annos oli "veery spicy" vaikka sietokyky ei kovin kummonen ole. Syomingin jalkeen vuokrattiin auto nelistaan maanantaille silla ajateltiin lahtea Bolevan tasangolle ihmettelemaan vesiputouksia ja paikallista elamaa.

Maanantaina ylos 0700 ja auton kyytiin 0830. Ensimmaisena otettiin suunta robusta-kahvin (alla robusta papujen kuivaus) ja vihrean teen viljelystilalle jossa kummasteltiin kahvin kuivatusta ja teen kasvattamista.


Maistettiin samalla paikan omaa teetakin joka oli hyvvoo. Tilalta suunnattiin Tad Fane (alla) nimiselle putoukselle joka oli aivan mieleton! Kaksi putousta tippuu 130 metria onkaloon.

Kaunista, ei voi muuta sanoa. Tad Fanen jalkeen suunnattiin laheiselle Tad Gniangin (alla ja Antti Gniangin lahella olevan luolan suulla) putoukselle jossa olisi pystynyt uimaankin (jos olisi tajunnut ottaa uimahousut mukaan). Vesi oli kylla viileaa mutta uitavaa. Putous oli solassa jota ymparoi viidakon vehrea kasvillisuus :)



Tad Gniangin jalkeen matkattiin kohti Tad Lo putousta mutta matkalla poikettiin eraaseen Laosilaiseen kylaan kummastelemaan kylalaisten menoa (alla toisessa kuvassa nuori tytto polttaa tupakkaa ja toisessa kuvassa seppa tekee moran tyyppista tera-asetta). Hiekkaisen ja muhkuraisen tien takana oli kyla jossa seppa tako isoa moraa ja possut juoksenteli pienten koiran pentujen kanssa ympariinsa. Kiireetonta menoa kaukana kaikesta.






Kylan kiireellisyyden jalkeen Tad Lon putous (ylla) oli rentouttavaa katseltavaa ja kuunneltavaa. Putoutksen vieressa oli eraanlaisia bungaloweja joissa olisi voinut majoittua. Muutenin putouksen laheisyydessa oli pienehko kyla jossa sitten syotiin. Ruuan ja elefanttien ihmettelyn jalkeen matkasimme paivan viimeiselle putoukselle Tad Paxuamille (alla) joka oli, jollain kierolla tavalla, miniatyyrinen Niagaran putous. Tai sellainen kuva meikalaiselle tuli :D