Koh Tao, Thailand.

Nyt kun kuvat on saatu paivitettya niin viimeinen viikko Koh Taolla on mennyt mukavasti. Paljon on saari muuttunut sitten 2007 jolloin tuli viimeksi taalla oltua. Uutta on rakennettu ja ne hiekka"tiet" jotka silloin olivat "isoja" teita on nyt paallystetty ja niilla pystyy ajamaan autolla?! Niin se maailma kehittyy. Onneksi alyttoman hyva Thairuoka on viela halpaa :)

Viime viikon torstaina (21.11.) kavin kokeilemassa vapaasukellusta ja se oli kylla erikoista hommaa. Ensimmaiset oppitunnit opeteltiin hengitystekniikkaa, pidateltiin hengitysta (2 minuuttia ja 15 sekuntia sain maanpinnalla pidatettya) ja opeteltiin tuntemaan ruumiin hengitystarpeen refleksi. Ihmiselle ei tule hengittamisen tunteen tarvetta hepen puutteen takia vaan kehossa olevan liiallisen hiilidioksidin poistamisen tarpeen takia. Uloshengitys ilmassa on keskimaarin 18 % viela happea (n. 21 % on sisaan hengittaessa) eli ihmiselle tuleva tarve hengittaa ei johdu siis hapen puutteesta. Siina potkottelin patjalla ja opettelin tuntemaan kun pallea alkaa koputtelemaan/kramppaamaan, etta mikset hengita?! Uloskaan ei saa hengittaa silla silloin vapauttaa kallisarvoista happea. Eli paa punaisena siina piti pidattaa hengitysta. Hah! Kaikkea uutta sita oppii.

Siita sitten siirryttiin rantaveteen ja sukelleltiin 30 metrin matkaa edes takaisin ennen kuin mentiin ulapalle harjoittelemaan syvyyssukeltamista. Tulipahan sukellettua 10 metriin ihmettelemaan ilman sukelluslaitteita ja tulipahan samalla opittua hengitystekniikka miten ko. lajiin paasee sisalle. Tosin vapaasukelluskarpanen ei puraissut ja pysyttelen laitesukelluksen parissa. Siita aasinsiltana, kavin syventamassa oppeja ja suoritin syva-, hylky- ja rikastettuilmasukellus erikoisuudet. Eli nyt saa luvan kanssa sukeltaa hylkyihin, maksimissaan 40 metriin ja rikastetulla ilmalla :) .. jannaa oli kylla! Syvimmillaan kaytiin 39.5 metrissa ja tunkeuduttiin mm. toisen maailman sodan hylkyyn (HTMS Sattakut), joka on upetettu Koh Taon edustalle sukeltajia varten. Nakyvyys siella oli lietteen takia n. 20 senttimetria. Kylla siina syke nousi kun merkkinaru oli toisessa ja taskulamppu toisessa kadessa. Kaytiin myos sukeltamassa MV Unicorn rahtilaivaan joka on uponnut yli 20 vuotta sitten. Sinne sukeltaessa tuli nahtya isoja meduusoja ja hylkykin tuli vastaan vasta 35 metrin syvyydessa. Alas mentaessa pisti miettimaan, etta kait se on tekniikkasukellusta jossain kohtaa opeteltava kun ei laitteet anna kohta enaa periksi. Jotkut kohteet on vaan sen arvoisia.

Pinja kavi myos suorittamassa Open Water Diver kurssin ja saa tulla mukaan sukeltelemaan maksimissaan 18 metriin! Saapi nahda loytyyko viela alun rohkeuden jalkeen tytosta intoa?! ;)

Nyt vaan rentoudutaan kymmenen rankan sukelluksen jalkeen ja odotetaan ensi viikon Kambotsan vierailua. Pinjalle tuli hinku kayda katsomassa Angor Wat, joten eikohan siella nyt akkia ehdi kaymaan :) Kambotsan jalkeen on vuorossa Indonesia jonne olisi lento - enteikkaasti - 13 paiva perjantai.

Talla hetkella tosin yksi suurimmista murheista on se, etta saadaanko Hobitin Bangkokin ensi-iltaan (12.12.2013) liput :D silla sitahan ei voi jattaa vasta nahtavaksi Australiaan. Lisaksi Bangkokin elokuvateattereiden puitteet on jotain ihan toista maata joka jokaisen Bangkokissa kavijan kannattaa kokea. Eli sormet ja varpaat ristiin, etta se nahdaan! (tosin Pinjalle se taitaa olla ihan sama.)